Eternautti-romaani (1962–1963)
Héctor Oesterheld suunnitteli kirjoittavansa Eternautti-romaanin, mutta aloitti sen jatkokertomuksen muodossa (El Eternauta n:o 6–15, Editorial Ramírez, 1962–1963). Tarina jäi kesken helmikuussa 1963, koska jatkokertomusta julkaissut antologialehti lakkautettiin. Siitä huolimatta tarinaa kutsutaan romaaniksi. Oesterheldin myöhempi, niin ikään julkaisematon romaani ei puolestaan enää liittynyt Eternauttiin.
Oesterheldin romaani julkaistiin keskeneräisessä muodossaan kirjassa El Eternauta y otros cuentos de ciencia ficcion (”Eternautti ja muita tieteistarinoita”, Colihue, 1995). Italiaksi romaani julkaistiin nimellä L’Eternauta: Il Romanzo (001 Edizioni, 2013). Sen kansikuvassa vihmovaa tuulta päin kulkeva Eternautin hahmo on peräisin alkuperäisen Eternautin sivulta 40.
El Eternauta: La Resistencia
Kesken jäänyt romaani sai vuosikymmeniä myöhemmin erikoisen jälkinäytöksen. Jorge Claudio Morhain kirjoitti tarinan loppuun sovittaakseen siitä sarjakuvakäsikirjoituksen. Tämä sovitus tunnetaan nimellä El Eternauta: La Resistencia (”Vastarinta”).
Oesterheld tuotti romaania 80 sivua, ja Morhainin päätös lisää siihen hänen omien sanojensa mukaan 10 sivua. Sarjakuvasovituksessaan Morhain muokkasi myös Oesterheldin alkuperäistarinaa. Kuvittaja Carlos Ariel Barocelli julkaisi luonnostelemansa näytesivun (josta yo. kuva on rajattu) vuonna 2008, ja samassa yhteydessä hän kertoi sarjakuvan ilmestyvän seuraavan vuoden puolella.
La Resistencia -tarinaa ei ole julkaistu sen lopetukseen liittyvistä erimielisyyksistä johtuen. Sen lisäksi Morhain ei hyväksy perikunnan tarjoamaa haamukirjoittajan roolia, vaan vaatii tavanomaista tekijänoikeutta sovitukseensa.
Eternautti-novelli
Ennen romaania Oesterheld oli kirjoittanut El Eternauta -antologialehteä varten myös novellin Otra vez, El Eternauta (”Kerran vielä, Eternautti”, El Eternauta n:o 4–5, Editorial Ramírez, 1962). Tämän novellin nimeen liitetään nykyisin alaotsikko ”Hiroshima”. Tarinassa Eternautin kertoja ilmestyy uudelleen Oesterheldin työhuoneeseen, kertoakseen kokemuksistaan ajassa vaeltavana ikuisuuden matkamiehenä.
Satasivuiseen antologialehteen piirsivät Eternautti-aiheisia kuvituskuvia Julio Schiaffino, Martin Lobo, Rubén Sosa, Walther Fahrer, Leopoldo Durañona ja César Spadari. Sen sijaan Eternautin kuvittaja Francisco Solano López teki samoin vasta novellin uusintajulkaisua varten (El Eternauta n:o 10–11, Doedytores/Solano Ediciones, 2005).
Schiaffinon mukaan Editorial Ramírez -kustantaja julkaisi myös Editorial Fronteran arkistoihin jääneitä piirroksia. Tämä selittäisi mm. miksi Leopoldo Durañona ei muistanut piirtäneensä Eternauttia lainkaan ennen kuin Mariano Chinelli esitteli taiteilijalle tämän itsensä signeeraamia töitä.
