Eternautin taiteilijat: Ruggero Giovannini

 

Eternautin alkuperäinen, 1950-luvun versio julkaistiin italialaisessa Lanciostory-antologialehdessä (Eura Editoriale, 1977–1978). Lehteä varten Eternautin sivut käännettiin makuuasennosta pystyyn. Tämän muutoksen vaatiman muokkaustyön toimitti teoksen italiaksi kääntänyt Stelio Rizzo. Lopputuloksena syntyi sovitus, jossa on hulppeat 442 sivua (vrt. alkuperäisen kokoelman 350 sivua).

Sovitettua italialaisteosta varten uutta taidetta piirsi veteraanikuvittaja Ruggero Giovannini. Sovitustyö ulottui jopa alkuperäistaiteeseen saakka. Esimerkiksi vanhoja 1950-luvun putkiradioita korvattiin malleilla, joita kaupiteltiin 1970-luvulla.

Sovitetussa muodossaan Eternautti levisi Kreikkaan (Skathari n:o 1, 1980), mutta tarinan julkaisu jäi toistuvista yrityksistä huolimatta kesken. Sen sijaan Italiassa oma sovitus menestyi, ja se uusittiin viimeisen kerran vuonna 2003 (Eura Editoriale). Eternautti oli italialaislukijoiden saatavilla myös alkuperäisessä muodossaan (L’Eternauta, Comic Art, 1979), mutta harrastajat kiintyivät ikiajoiksi omaan versioonsa.