Eternautin kolmas osa (1981–1983)
L’Eternauta oli italialainen antologialehti, joka nimettiin Eternautin mukaan. Sen kustantaja Edizione Produzione Cartoon (EPC) julkaisi antologiaa vuodesta 1982 lähtien. Sarjan esittelynumeroa nolla myytiin kioskien sijaan Luccan sarjakuvafestivaaleilla vuonna 1980.
Eternautin kolmas osa, Tercera parte tilattiin italialaisten aloitteesta antologiaa varten. Taustalla vaikutti argentiinalaisen Ediciones Récordin ja EPC:n perustaja Alvaro Zerboni. Tercera parte julkaistiin L’Eternautan numeroissa 1–31. Tätä ennen Eternautin kolmas osa ehdittiin julkaista argentiinalaisessa Skorpio-lehdessä (Ediciones Récord, 1981–1983).
Tercera parten käsikirjoitti italialainen Alberto Ongaro. Taiteesta vastasivat argentiinalaiset Osvaldo Walter Viola, Carlos Meglia ja Mario Morhain. Tekijät onnistuivat livauttamaan nimensä ruutujen taustoihin, mutta virallisesti he eivät saaneet nimiään julki. Kustantaja nimittäin antoi lukijoiden uskoa teoksen olevan edellisten osien tavoin alkuperäisten tekijöiden työtä. Morhain kertoi kustantajan peräti vaatineen tekijöiden jäljittelevän Francisco Solano Lópezin uutta tyyliä. Solano oli vaihtanut työvälineensä siveltimistä tusseihin 1970-luvun lopulla.
Tässä blogissa on julkaistu Mario Morhainin haastattelun ohessa runsaasti kuvanäytteitä niin mustavalkoisista kuin nelivärisistä sivuista. Marion veli, käsikirjoittaja Jorge Morhain mainitaan tämän juttusarjan aikana useassa yhteydessä.
L’Eternauta-antologialehti (1982–1999)
Eternautti koristi näytenumeron kantta osana L'Eternauta-antologian sisältöä esittelevää kollaasia. Kansikuvan taiteili Italiassa syntynyt argentiinalainen, Juan Zanotto, ja numeroon nolla valittiin runsaasti argentiinalaisten töitä. Esittelynumeroon mahtuivat sekä alkuperäisen Eternautin piirtänyt Francisco Solano López että Eternautti 1969:n piirtänyt Alberto Breccia. Sittemmin L’Eternauta-lehdessä julkaistiin italialaisten, ranskalaisten ja espanjalaisten sarjakuvien lisäksi omistuspohjastaan johtuen erityisen paljon argentiinalaisten tekijöiden sarjoja.
Tercera parte esitettiin L'Eternauta-antologian sivuilla väreissä muiden sarjoista ollessa mustavalkoisia. Osa argentiinalaisen Skorpio-lehden numeroista oli niin ikään nelivärisiä, mutta Eternautin kolmatta osaa ei ole koskaan julkaistu värillisenä.
Tercera parte on edeltäviin osiin nähden vähemmän suosittu. Argentiinassa siitä otettiin kokoelmapainos (1985), mutta tarina uusittiin vasta kun Eternautin edeltävät osat julkaistiin lehtiformaatissa. Eternautin
kolmas osa uusittiin samaan syssyyn lehtisarjan päätteeksi (El Eternauta n:o 18–26, 1994).
Italiassa EPC julkaisi L'Eternauta-antologiaa vuoteen 1988 saakka, ja numerosta 60 alkaen kustantajaksi vaihtui Comic Art. Kaikkiaan lehteä julkaistiin 200 numeroa. Suomalaisille tuttuja sarjoja antologian historian varrelta olivat mm. vuoden 2018 parhaan käännössarjakuvan voittaja Bois-Mauryn tornit, lännensarja Comanche ja viikinkisoturi Thorgal (linkit ohjaavat Kvaak.fi-sarjakuvapalveluun). Onpa peräti oheen liitetyn kansikuvan fantasiasarja, Vicente Segrellesin Palkkasoturi tuttu yhden albumin verran (Pyhän tulen kansa, 1982). Kuva on rajattu L'Eternauta-lehden numerosta 10, mutta Palkkasoturi esiintyi myös aivan ensimmäisen numeron kannessa.
